Verkkotyövälineet toimijoille

Pohjoismainen portti

Kotouttamis- ja kotoutumiskysymyksissä Pohjoismaat tarjoavat vertaisoppimisen mahdollisuuden toisilleen. Etäisyyden ottaminen omaan kehittämistoimintaan voi toimia innoituksen lähteenä ja avata uusia näkökulmia omaan toimintaan. Tässä osiossa on koottuna pääasiallisesti kotouttamiseen liittyviä vaikuttavia käytäntöjä, uusia poliittisia avauksia ja kotoutumistutkimusta käsittelevää tietoa linkkeineen.

Uusia pohjoismaisia tutkimuksia

Fortellinger om motivasjon/ Fafo-raportti 2012:27 Selvitys käsittelee Norjassa maahanmuuttajien työmarkkinnoille pääsyä tukevien AMO-kurssien toimivuutta ja vaikuttavuutta. Selvityksessä tarkasteltiin kahvila- ja hoitoalan kursseja, joiden työllistymisluvut olivat korkeita. Menestystekijöitä ovat mm. kurssin sisällön vastaavuus työmarkkinoiden mahdollisuuksiin, työnantajan ja harjoittelijan välisen yhteyden toimivuus, osallistujan sijoittuminen oikealle kursille ja kurssilaisten yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen opetuksessa ja käytännön harjoittelussa. Selvityksen mukaan osallistujien motivaatioon kiinnitetään erityisen paljon huomiota, kun taas AMO - kurssien laadun parantaminen tai työnantajien motivaatio jäävät vähäiselle huomiolle.
Linkki raporttiin  http://www.fafo.no/pub/rapp/20254/20254.pdf

Innvandrere i praksis/ Fafo-raportti 2011: 07 Tutkimuksessa seurattiin siirtymistä työttömyydestä käytännön työharjoitteluun Norjan työ- ja hyvinvointihallinnossa (NAV). Puolet AMO - kurssien osallistujista on maahanmuuttotaustaisia. Tämä luo uusia vaatimuksia kurssitarjonnasta päättäville viranomaisille. Tutkimuksessa selvitettiin millaisten vaatimusten edessä työvoima- ja hyvinvointihallinto on yhdenvertaisten palvelujen tuottamisessa. Tutkimuksen mukaan 77 % työvoimahallinon virkailijoista koki, että on vaikea löytää ei-länsimaalaistaustaiselle tai heikosti norjaa puhuvalle sopivaa kurssia. 51% prosenttia samasta ryhmästä koki, että ei-länsimaisille maahanmuuttajille oli yleisestikin vaikea löytää sopivaa kurssia. Vain 34% vastaajista oli sitä mieltä, että ei- länsimaalaistaustaiset naisasiakkaat saavat vähintään yhtä hyviä työllistymistä tukevia toimenpiteitä kuin saman ryhmän miehet. Tutkimustulokset indikoivat, että ei - länsimaalaistaustaisilla ja heikosti norjaa puhuvilla on heikompi pääsy työ- ja hyvinvointihallinnon palveluihin. Lisäksi kurssien, työharjoittelupaikkojen ja seurannan laatu on heikompaa kuin muiden. Saman tyyppisiä tuloksia on saatu Tanskassa, jossa tämä kehityssuunta on todettu toimeentuloasiakkaiden työllistämistoimenpiteissä; toimeentulotukiasiakkaiden pääsy työllistämistuen tms subventoituun työpaikkaan on vähäisempää kuin muiden.
Linkki Fafo-raporttiin ttp://www.fafo.no/pub/rapp/20198/20198.pdf ja SFI-raporttiin Tanskaan http://www.sfi.dk/rapportoplysninger-4681.aspx?Action=1&NewsId=3544&PID=9267.

Mangfold og likestilling i arbeidslivet/Fafo-raportti 2010:39 Tutkimushetkellä Norjassa kävi työssä 250 000 maahanmuuttajaa. Raportissa selvitettiin työnantajien ja luottamusmiesten kokemuksia ja suhtautumista moninaisuuden lisääntymiseen työpaikoilla. Puolet työnantajista oli asettanut konkreettisia tavoitteita yhdenvertaisuudelle käytännön toiminnassa. Norjassa työnantajilla on vuodesta 2002 lähtien ollut raportointivelvollisuus sukupuolten välisissä tasa-arvokysymyksissä työpaikoilla, kun taas etnisen ja toimintarajoitteisuutta koskevasta yhdenvertaisuudesta raportointivelvollisuus on ollut voimassa vuodesta 2009 lähtien. Selvityksessä yksi kolmesta työnantajasta on sitä mieltä, että yhdenvertaisuutta edistävän aktiviteetti- ja raportointivelvollisuuden voimaantulolla on ollut vaikutusta enemmistön ja etnisten vähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämistyössä.
Linkki raporttiin http://www.fafo.no/pub/rapp/20183/20183.pdf