Ohita valikko

Terveys ja arjen tuki

Karijoki - Terveys ja Arjen tuki

HÄTÄTILANNE

Kun ihmisen henki ja turvallisuus ovat vaarassa on kyseessä hätätilanne.

Hätätilanteessa soita numeroon 112 joka menee hätäkeskukseen. Hätäkeskus neuvoo sinua tilanteessa ja lähettää paikalle apua mikäli sille on tarvetta.

Kun soitat hätäkeskukseen, kerro
– oma nimesi
– osoite ja kaupunki
– mikä on hätänä, miksi tarvitset nopeasti apua.

Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat luvan!

Koronavirus - Covid19

Lisätietoa koronaviruksesta löydät InfoFinlandin sivuilta.

Paikalliset koronarajoitukset löydät täältä.

Ota koronarokote vuorollasi

ruotsi | englanti | venäjä | somali | arabia

Ensiapu

Ensiapua eli kiireellistä hoitoa tarvitaan:

  • kun on sattunut tapaturma
  • kun olet sairastunut äkkiä ja tarvitset nopeaa hoitoa samana päivänä

Jos on hätätilanne, soita numeroon 112 tai mene suoraan ensiapuun.

Ensiavussa hoidetaan vain äkillisiä vakavia sairaustapauksia, joissa hoito pitää aloittaa heti.

Terveyskeskus - Päivystys

Mikäli sairastut, saat apua lähimmästä terveyskeskuksesta.
Terveyskeskuksen päivystykseen tulisi aina varata aika etukäteen.

Lähin terveyskeskus on Karijoen vastaanotto, Keskitie 2

Voit olla heihin yhteydessä: Ei kiireellinen hoito ma-pe klo 8-15, puh. (06) 2413 3220, Kiireellinen hoito puh (06) 24133200

Keskussairaala

Sairaalassa tehdään isommat tutkimukset ja leikkaukset.
Sairaalaan mennään yleensä terveyskeskuslääkärin lähettämänä. Synnytykset tapahtuvat myös keskussairaalassa.

Lähin keskussairaala Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hanneksenrinne 7, 60220 Seinäjoki

Laboratorio- ja kuvantamis (röntgen) tutkimukset

Lääkäri voi määrätä sinulle erilaisia tutkimuksia kuten laboratoriokokeita ja röntgenkuvauksia. Näihin sinun tulee varata aika terveyskeskuksen tai sairaalan ajanvarauksesta.

Saat myös ohjeet, miten toimia ennen tutkimusta. Joskus voi esimerkiksi olla tärkeää, että et syö aamulla mitään ennen verikoetta.

Jos saat kirjallisia ohjeita, säilytä ne huolellisesti ja noudata niitä.

Laboratoriotutkimuksia voi olla esimerkiksi:

  • Verinäyte
  • Virtsanäyte

Kuvantamistutkimuksiksi kutsutaan mm. röntgenkuvauksia, magneettikuvauksia sekä ultraäänitutkimuksia. 

Tulkin käyttö

Jos tarvitset tulkkia, pyydä sitä samalla, kun varaat ajan. Terveysasema järjestää tulkin, eikä se maksa sinulle mitään.

Voit myös kysyä, onko terveysasemalla sellaista lääkäriä tai hoitajaa, joka puhuu sinun kieltäsi.

Hammashoito

Jos sinulla on kotikunta Suomessa, voit käyttää julkisia hammashoitopalveluita.

Vaikka sinulla ei olisi kipuja tai muita oireita, kannattaa käydä säännöllisesti hammastarkastuksissa. Hammassairauksia voidaan hoitaa parhaiten, kun ne löydetään jo ennen oireiden ilmenemistä. Suun ja hampaiden terveys vaikuttaa koko kehosi terveyteen.

Hätätilanteissa saat hoitoa, vaikka sinulla ei olisi kotikuntaa Suomessa tai oleskelulupaa. Hoitokuluja voidaan periä sinulta jälkikäteen.

Terveyspalveluiden kielet ovat Suomessa suomi ja ruotsi. Usein myös englannilla pärjää. Kun varaat ajan hammashoitoon, kysy, onko mahdollista käyttää tulkkia, jos et osaa näitä kieliä.

Kun olet varannut ajan hammashoitoon, on tärkeää mennä ajoissa paikalle. Jos olet varannut ajan, mutta et pääsekään paikalle, on hyvin tärkeää perua käynti ajoissa, yleensä edellisenä päivänä. Jos et ilmesty paikalle etkä ole perunut varattua aikaa, joudut maksamaan korvausta.

Sosiaali- ja terveysministeriö: Suun terveys suomi | ruotsi | englanti | venäjä | somali | arabia

Neuvola

Neuvolapalveluihin kuuluvat mm. äitiys- ja lastenneuvolan palvelut. Neuvolapalvelut ovat maksuttomia.

Neuvolapalveluihin kannattaa olla yhteydessä heti, kun huomaa olevansa raskaana, koska sillä voi olla vaikutusta äitiysetuuksiin. Niitä on haettava tietyn määräajan sisällä.

ÄITIYSNEUVOLA

Äitiysneuvolaan kuuluvat säännölliset, määräajoin tehtävät terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset.

Molemmat vanhemmat ovat aina tervetulleita neuvolaan, mutta erityisesti toivomme molempien vanhempien mukanaoloa neuvolan laajassa terveystarkastuksessa.

Laajan terveystarkastusten tarkoituksena on

  • tunnistaa yhteistyössä vanhempien kanssa perheen tuen tarpeet ja voimavarat
  • kohdentaa tukea sitä tarvitseville
  • muodostaa käsitys perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta.

Lue lisää: Raskaus

LASTENNEUVOLA

Lastenneuvolan tehtävänä on seurata ja edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä tervettä kasvua ja kehitystä. Neuvolan tehtävänä on myös tukea vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä edistää lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä elintapojen terveellisyyttä.

Neuvolapalvelujen perustehtävä ovat määräaikaiset terveystarkastukset. Niiden tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhain epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua terveyttä vaarantaviin asioihin.

Laajojen terveystarkastusten (silloin kun lapsi on 3 – 4 kuukautta, 15 – 18 kuukautta ja 4 vuotta) tarkoituksena on

  • tunnistaa yhteistyössä vanhempien kanssa perheen tuen tarpeet ja voimavarat
  • kohdentaa tukea sitä tarvitseville
  • muodostaa käsitys perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta.

Molemmat vanhemmat ovat aina tervetulleita neuvolaan. Erityisesti toivotaan, että molemmat vanhemmat / huoltajat tulisivat laajoihin terveystarkastuksiin.

Lisätietoa: Etusivu – Neuvokasperhe

Sosiaali- ja terveysministeriö: Tietoa neuvolapalveluista suomi | ruotsi | englanti | venäjä

AIKUISNEUVOLA

Neuvolapalveluihin kuuluvat myös aikuisneuvolan palvelut, joiden tarkoituksena on ehkäistä sairauksia ja edistää aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia. Aikuisneuvolan palveluihin kuuluvat yleensä mm. 

  • ompeleiden ja hakasten poisto haavasta 
  • yksittäisen lääke- tai rokotuspistoksen anto 
  • matkailijan rokotusten suunnittelu 
  • verenpaineen ja verensokerin mittaus 
  • korvan tukkoisuus ja huuhtelut 
  • kuulon mittaus 
  • todistus elintarviketyötä varten 
  • pienen haavan hoito ja siteen vaihto 
  • terveystarkastus henkilölle, joka ei kuulu työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon piiriin (esim. eläkeläiset ja työttömät) 
  • keskustelu huolta aiheuttavasta, terveyteen liittyvästä asiasta 

Lastensuojelu

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Lastensuojelu on sitä, että kuntien sosiaalityöntekijät auttavat lapsia ja perheitä ongelmatilanteissa. Ongelmiin pyritään puuttumaan jo ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi. 

Lastensuojelu on aina viimesijaista. Se tarkoittaa sitä, että ennen kuin otetaan yhteyttä lastensuojeluun, lasta ja perhettä tuetaan esimerkiksi koulussa tai neuvolassa. 

Yhteys lastensuojeluun alkaa lastensuojeluilmoituksesta. Perhe voi itse pyytää apua lastensuojeluviranomaisilta. Lastensuojeluilmoituksen voi myös tehdä kuka tahansa, joka on huolestunut perheen hyvinvoinnista. Esimerkiksi lapsen opettaja voi olla yhteydessä lastensuojeluviranomaisiin. 

Joskus vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsen hyvinvoinnista. Silloin yhteiskunnan täytyy puuttua perheen tilanteeseen. Lastensuojelussa kaikkein tärkeintä on lapsen etu. 

LASTENSUOJELU TUKEE PERHEITÄ ONGELMATILANTEISSA 

Lastensuojelusta voi itse pyytää apua esimerkiksi, jos vanhemmat ovat uupuneita tai perheessä tapahtuu vaikea elämänmuutos. Lastensuojelu tukee perhettä myös silloin, jos lapsi tai nuori esimerkiksi käyttää paljon päihteitä tai tekee rikoksia. 

Lastensuojelulla on monenlaisia keinoja auttaa perhettä. Ennen kaikkea pyritään avohuoltoon eli siihen, että lapsi asuisi yhdessä perheensä kanssa. Sosiaalityöntekijä voi järjestää perheelle esimerkiksi kotiapua tai tukihenkilön. 

Jos perheessä on väkivaltaa tai päihteiden väärinkäyttöä, lastensuojelun sosiaalityöntekijä puuttuu tilanteeseen. Jos lapsi ei ole turvassa kotonaan tai jos tilanne lapsen kanssa on todella vaikea, voidaan tehdä päätös sijoituksesta tai huostaanotosta. Lasta yritetään kuitenkin aina auttaa ensin niin, että hän voisi asua omassa kodissaan. 

LASTENSUOJELU PERUSTUU LAKIIN

Lastensuojelu perustuu lastensuojelulakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Lastensuojelulaki koskee kaikkia lapsia, jotka asuvat Suomessa. Tämä ei riipu heidän kansalaisuudestaan, uskonnostaan tai kulttuuristaan.

Lisää tietoa lastensuojelusta Suomessa löydät täältä.

MITEN TUEMME?

Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun sen tarve on todettu. Tavoitteenamme on edistää lapsen myönteistä kehitystä ja tukea vanhemmuutta.  Teemme työtä yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa ja se perustuu perheen kanssa yhdessä laadittuun asiakassuunnitelmaan.

  • Tavallisin tukimuotomme on perhetyö.
  • Voimme tukea lasta ja perhettä taloudellisesti ja muilla tavoin, esim. tukemalla lapsen harrastusta.
  • Tuemme perheiden lomailua ja virkistystä.
  • Koko perhe voi osallistua perhearviointiin tai –kuntoutukseen.
  • Lapsi voi saada tukihenkilön, joka tapaa lasta suunnitelman mukaisesti.
  • Lapsi voi saada tukiperheen, jossa hän voi viettää tavallisimmin viikonlopun kuukaudessa.

MUU TUKI?

  • Voimme ohjata lapsen ja perheen muiden palvelujen piiriin.
  • Voimme sijoittaa lapsen perhe- tai laitoshoitoon avohuollon tukitoimena, jos kaikki osapuolet suostuvat siihen.
  • Huostaanotto on lastensuojelun viimeinen keino. Päätöksen huostaanotosta tekee johtava sosiaalityöntekijä (jos kaikki osapuolet suostuvat siihen) tai hakemuksesta hallinto-oikeus (tahdonvastainen).

Poissaolo sairauden takia

Jos opiskelet tai käyt töissä, et voi olla poissa ilman lupaa. Jos sairastut, sinun täytyy tehdä asiasta selvitys. Saat olla pois vain, jos sovit siitä opettajan tai työnantajan kanssa. 

Kun sairastut, soita heti aamulla opettajalle tai työpaikan esimiehelle. Kerro, että olet sairas ja jäät kotiin. Joskus pelkkä ilmoitus riittää. Opettaja tai esimies voi kuitenkin vaatia, että sinun on toimitettava sairaslomatodistus. Jos tarvitset todistuksen, saat sen terveydenhoitajalta. 

Jos tarvitset todistuksen, sinun pitää käydä terveydenhoitajan luona. On parasta, että menet terveydenhoitajan luo heti aamulla, Ota yhteyttä terveysasemaasi. 

Sairaanhoitaja kirjoittaa yleensä vain muutaman päivän poissaolotodistuksen, sen jälkeen tarvitset ajanvarauksen lääkärille. 

Poissaolotodistus kysytään aina sinä päivänä, kun sen tarvitsee. Jälkikäteen ei todistusta voi kirjoittaa 

Jos opiskelet, menetät 9 euron ylläpitokorvauksen sellaisina päivinä, kun olet pois. Raha on tarkoitettu opiskelusta tuleviin kuluihin. Jos olet pois, etkä selvitä sitä opettajalle, voit menettää myös osan työttömyysturvasta. 

Jos sairautesi kestää yli kolme päivää, et voi enää itse sopia asiasta opettajan tai työpaikan esimiehen kanssa. Voit olla pois vain, jos saat lääkäriltä sairaslomaa. 

Jos olet sairaana yli kolme päivää,ota yhteyttä omalle terveysasemallesi ja pyydä sairauslomaa. Saat sairaslomasta todistuksen, joka sinun pitää antaa opettajalle tai esimiehelle 

Lisää: 

Sairauspäiväraha – kela.fi 

Näin haet sairauspäivärahaa – kela.fi 

Mielenterveys

Jos elämä tuntuu raskaalta tai asiat painavat mieltäsi, voit keskustella psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.

Psykiatriset sairaanhoitajat tarjoavat omalla terveysasemallasi tukea ja keskusteluapua erilaisissa elämäntilannevaikeuksissa ja mielenterveyteen liittyvissä ongelmatilanteissa. Tilanteesi perusteella hoidon tarpeesi arvioidaan ja sen perusteella suunnitellaan ja toteutetaan hoito.

Mielenterveystalo.fi-verkkosivustolta löydät paljon tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista. Mielenterveystalo.fi:stä löydät tietoa mm. arjen hyvinvoinnista, vaikeista elämäntilanteista, masennuksesta ja postraumaattisesta stressireaktiosta.

 

Valtakunnallinen kriisipuhelin:

Tukea ja apua | MIELI Suomen Mielenterveys ry: keskusteluapua numerossa 09 2525 0111 (suomeksi 24/7)

MIELI Suomen Mielenterveys ry:
Tietoa mielenterveydestä suomi | ruotsi | englanti | venäjä | arabia | 

Sosiaalipalvelut

Työikäisten sosiaalityö: Saat apua ja tukea elämän haastavissa tilanteissa, esim. työttömyyden kohdatessa, asumisen asioissa, taloudellisissa asioissa ja palveluiden saamisessa.

Lasten, perheiden ja nuorten palvelut (mm. lapsiperheiden sosiaalityö): Kotipaikkakuntasi tarjoaa monia eri palveluja perheesi arjen avuksi ja tueksi.

Työllisyyspalvelut  tarjoaavat sinulle yksilöllistä räätälöityä palvelua työllistymisesi tueksi. Palvelun tavoitteena on löytää sinua ja tilannettasi parhaalla mahdollisella tavalla tukeva ratkaisu.

Kuntouttava työtoiminta: Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on vahvistaa sinun työelämävalmiuksia, työssä tai opinnoissa selviytymistä ja luoda edellytyksiä työllistymiselle, koulutukselle tai työllistämistä edistäviin palveluihin osallistumiselle.

Maahanmuuttopalvelut: Maahanmuuttopalvelujen tavoitteena on tukea maahanmuuttajan kotoutumista.

Pakolaisten vastaanoton palvelut on tarkoitettu pakolaistaustaisille kuntalaisille, joilla ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä Suomessa on tullut kuluneeksi alle 3 vuotta. Mikäli olet siis saanut turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan tai olet tullut Suomeen kiintiöpakolaisena ja ensimmäisestä kotikuntamerkinnästäsi Suomessa on alle 3 vuotta, voit hakeutua Pakolaisten vastaanoton palveluiden piiriin.

Päihdehuollon erityispalvelut on tarkoitettu oman päihteiden käytön tai jonkin arkielämää hallitsevan toimintatavan haitalliseksi kokeville sekä heidän läheisilleen. Palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen ja ovat luottamuksellisia.

Sosiaaliasiamiestoiminta: Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, jonka tehtävä on neuvoa sosiaalihuollon asiakkaita ja heidän omaisiaan lakien soveltamiseen ja asiakkaiden oikeuksiin liittyen.

Vammaispalvelut: Vammaispalveluihin kuuluvat palvelutarpeen arviointi sekä ne etuudet ja palvelut, jotka vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki määräävät.

Kela

Voit saada Kelan etuuksia, kun asut Suomessa vakituisesti. Sinulla voi olla esimerkiksi työpaikka Suomessa tai olet perhesyistä muuttanut Suomeen.

Jos odotat turvapaikkaa tai oleskelulupaa, et vielä asu Suomessa vakituisesti. Et siis saa Kelan etuuksia.

Voit hakea Kelan etuuksia lomakkeella. Eri tilanteissa täytetään eri lomake. Löydät Kelan lomakkeet täältä.

Voit myös varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun. Toimistossa selvitetään tilannettasi ja täytetään lomakkeita. Pyydä tarvittaessa tulkkausta. Kelan yhteystiedot löydät sivun alaosasta.

Ajanvaraus Kelaan

Kun saat verkkopankkitunnukset, voit hoitaa Kelan asioita internetissä.

Jos saat työpaikan, ilmoita siitä Kelaan. Et ehkä enää tarvitse Kelan etuuksia.

Lisätietoa Suomen sosiaaliturvasta löydät täältä.

ASUMISTUKI

Kela voi maksaa asumistukea, jos olet pienituloinen. Asumistuki on tarkoitettu asumisesta aiheutuviin menoihin.

Kela myöntää asumistuen ruokakunnalle eli samassa asunnossa asuville henkilöille. Ruokakunta ei siis välttämättä ole sama asia kuin perhe. Jos tuttavasi muuttaa samaan asuntoon kanssasi, hän kuuluu ruokakuntaasi. Silloin saat vähemmän asumistukea.

Kela myöntää asumistuen yleensä vuodeksi eteenpäin. Jos tilanteesi muuttuu vuoden aikana, ilmoita siitä heti Kelaan.

Kela voi maksaa asumistukea tilillesi tai suoraan asuntosi omistajan tilille. Asunnon omistajat toivovat usein, että asumistuki menee heidän tililleen. Silloin raha menee suoraan vuokran maksuun.

Yleinen asumistuki -selkoesite

LAPSIPERHEEN ETUUDET

Jos sinulla on pieniä lapsia, voit olla oikeutettu perhevapaaseen. Saat siis Kelasta korvausta, kun hoidat lapsiasi kotona.

Jos perheeseesi on syntymässä lapsi, ota yhteys Kelaan. Selvitä jo ennen lapsen syntymää, millaisia etuuksia perheesi saa Kelasta.

Lapsiperheiden tuet -selkoesite

KUN MUUTAT POIS SUOMESTA

Lähde: Takuusäätiö

Toimeentulotuki

Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja. Toimeentulotuen tarkoitus on auttaa tilapäisten vaikeuksien yli, ehkäistä sellaisten syntymistä ja edistää itsenäistä selviytymistä.

KUKA VOI SAADA TOIMEENTULOTUKEA?

Voit hakea Kelasta perustoimeentulotukea silloin, jos kaikki käytettävissäsi olevat tulosi ja varasi eivät riitä välttämättömiin arjen menoihin, kuten asumiseen, ruokaan, terveydenhoitoon ja vaatteisiin. Tuloiksi lasketaan myös muut sosiaalietuudet. Selvitä aina ennen perustoimeentulotuen hakemista, voitko saada muita tuloja tai etuuksia, esimerkiksi työttömyysturvaa ja asumistukea. Hae ensin kaikki muut etuudet, joihin olet oikeutettu.

Kunnan sosiaalipalveluista voit hakea tarvittaessa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea muihin yllättäviin tai kertaluontoisiin hankintoihin tai menoihin. Täydentävän toimeentulotuen saaminen edellyttää kuitenkin ensin myönteistä päätöstä Kelan perustoimeentulotuesta. Kysy tarvittaessa lisätietoja kunnan sosiaalipalveluista.

NÄIN HAET TOIMEENTULOTUKEA

Hae tukea Kelan asiointipalvelussa verkossa: www.kela.fi/asiointi. Jos verkkoasiointi tuntuu hankalalta, voit saada siihen opastusta Kelan palvelupisteessä. Tukea voi hakea myös paperilomakkeella tai suullisesti puhelimitse. Kelan postiosoite on Kela, PL 10, 00056 KELA.

Muista kaikki tarvittavat liitteet!

Tavallisimpia liitteitä ovat:

  • tiliotteet
  • sähkölasku
  • kotivakuutuslasku
  • julkisen terveydenhuollon laskut

Ensimmäiseen hakemukseen tarvitaan 2 edeltävän kuukauden tiliotteet.

KUINKA NOPEASTI PÄÄTÖS TULEE?

Kun jätät hakemuksen, Kela tekee päätöksen seitsemän arkipäivän kuluessa. Jos hakemuksesi on kiireellinen, saat päätöksen viimeistään seuraavana arkipäivänä. Mikäli hakemuksesi on puutteellinen, lähettää Kela sinulle lisäselvityspyynnön. Tämä keskeyttää käsittelyajan siihen saakka, kunnes toimitat vaaditut tiedot. Mikäli et toimita vaadittuja liitteitä määräaikaan mennessä, Kela käsittelee hakemuksen ilman liitteitä.

Saat päätöksen perustoimeentulotuesta kirjallisena.

Jos et ole tyytyväinen päätökseen, voit tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätöksessä kerrotaan, miten voit tehdä oikaisuvaatimuksen.

Lisätietoa toimeentulotuesta:

Toimeentulotuki lyhyesti – esite (pdf)

Toimeentulotuki – Kelan selkoesite (pdf)

Kela – selkosuomeksi

Työttömän etuudet

Jos jäät työttömäksi, ilmoittaudu heti TE-toimistoon työnhakijaksi. Kun opintosi päättyvät, eikä sinulla ole työpaikkaa, ilmoittaudu myös silloin TE-toimistoon työnhakijaksi. Tämän jälkeen voit hakea työttömyysturvaa eli työttömälle maksettavaa rahallista tukea.

Jos olet työttömyyskassan jäsen, voit saada työtuloon sidottua päivärahaa. Rahasumman suuruuteen vaikuttaa se, kuinka paljon ansaitsit ennen työttömyyttä. Lue lisää: Ammattiliitot

Jos et ole työttömyyskassan jäsen, voit saada Kelan maksamaa työttömyyskorvausta.

Sinulle maksetaan työttömyysturvaa vain, jos haet aktiivisesti työtä. Työttömyysturvan tarkoitus on varmistaa, että tulet toimeen sen ajan, kun etsit työtä.

PIDÄ YHTEYTTÄ TE-TOIMISTOON

TE-toimisto haluaa kuulla, miten olet onnistunut työn hakemisessa. Siksi sinun pitää käydä TE-toimistossa tai soittaa sinne säännöllisesti. Sovi asiasta toimiston työntekijän kanssa.

Jos et soita TE-toimistoon tai käy siellä silloin, kun on sovittu, työnhakusi voimassaolo päättyy. Et siis saa enää työttömyysturvaa.

TE-TOIMISTOSSA TEHDÄÄN SUUNNITELMA

Työn löytäminen ei aina ole helppoa. Siksi TE-toimisto tekee kanssasi suunnitelman, joka auttaa sinua löytämään työpaikan tai saamaan opiskelupaikan.

Osallistu suunnitelman tekoon TE-toimistossa. Jos et saavu paikalle, kun suunnitelmaa tehdään, joudut karenssiin. Karenssin aikana sinulle ei makseta työttömille työhakijoille tarkoitettua rahallista tukea.

Jos et pääse paikalle, kun suunnitelma laaditaan, ilmoita siitä TE-toimistoon. Jos esimerkiksi sairastut ja ilmoitat sen TE-toimistoon, sinulle ei määrätä karenssia.

NOUDATA SUUNNITELMAA

Noudata TE-toimistossa tehtyä suunnitelmaa tarkasti. Muuten sinulle ei makseta Kelan tukia.

Jos suunnitelmassa lukee esimerkiksi, että osallistut kotoutumiskoulutukseen, et saa jäädä koulutuksesta pois. Jos esimerkiksi sairastut koulutuksen aikana ja jäät kotiin lepäämään, sinun täytyy selvittää asia opettajalle. Jos olet pois, etkä ilmoita siitä, sinulle maksetaan vähemmän työttömyysturvaa.

KUN SAAT TYÖTÄ

TE-toimisto voi tarjota sinulle työtä. Myös työnantaja voi pyytää sinua töihin. Ota työ vastaan.

Jos kieltäydyt työstä, joudut karenssiin. Joudut karenssiin myös, jos toimit tahallisesti niin, että työnantaja muuttaa mielensä, eikä ota sinua töihin. Karenssin aikana sinulle ei makseta työttömille työhakijoille tarkoitettua rahallista tukea. Jos haet toimeentulotukea, myös sitä voidaan vähentää karenssin ajaksi. Karenssi kestää 60 päivää.

Jos eroat työstä ilman hyvää syytä, joudut karenssiin. Joudut karenssiin myös, jos teet tahallisesti jotakin sellaista, että työnantaja erottaa sinut töistä. Tällöin karenssi kestää 90 päivää.